Kolmas harjoitteluviikko takana

Nyt kolmas harjoitteluviikko alkaa olemaan purkissa. Aika paljon on tähän yhteenkin viikkoon mahtunut. Nyt taas sepittelen menemään epäpätevässä erikoisjärjestysessä tuumailujani menneestä viikosta!

Tokan viikon jälkeinen viikonloppu oli jotenkin aika nuutunut. Halusin vaan ottaa iisisti ja se oli tosi hyvä päätös. Sain jotenkin eristäytyä ja olla itsekseen, pohdiskella tosi syviäkin ja järjestellä ajatuksia. Oleilin kotosalla, tein puutarhatöitä ja käytiin majoittajaäipän kanssa läheisellä kalajastajakylällä katselemassa maisemia. Viikonlopun kruunasi täysikuujutut sunnuntaina ja sitten jo maanantain puolella. Ottamani kuvat tuosta taivaankappaleesta olivat niin kamalia, että on ehkä parempi, että kuvajainen leijailee vain omissa muistoissani.

Kitkemishommia

Pienten asioiden äärellä

Merimaisemahommia

Kompassi kertonee mulle sen, minne täältä lähden

Niin, tosiaan. Ekat pari viikkoa tuntui niin raskailta jollain tavalla. Kaikki uusi ja kaikkeen totuttelu. Se ymmärtämisen vaikeuden sietäminen ja mukautuminen siihen ettei välttämättä pysty ilmaista itseään samalla tavalla kuin suomeksi. Nyt kuitenkin kolmas viikko näytti taas hyviäkin puolia, vaikka parina aamuna tuntuikin vähän oudolta.

Perjantai-iltapäivään asti tervehti aamuisin naamari

Harjoittelupaikallani ollaan niin kannustavia, että ei mitään rajaa! Koin parin viikon jälkeen jotkin harkkapaikkani aiheiden menevän täysin ohi omien kiinnostuksenkohteideni ja toiveideni. Siellä on tekeillä aika paljon tiede -aiheisia työpajoja, vaikka oma ammattitaito on enemmän siellä luonto- ja ympäristöhommien puolella. Tästä syystä tekeminen on ollut vaikeaa kun sanasto muutenkin hukassa ja sitten pitäisi jotain itselle täysin uutta asiaa pystyä selittämään työpajoissa lapsille. Kuitenkin puhuttuani asiasta ohjaajani kanssa, tuntui kivi pudonneen sydämeltä. Sanoin myös, että koen olevani vähän haitaksi kun olen hidas ymmärtämään ja en ymmärrä puoliakaan, mutta tähänkin sain positiivista kommenttia takaisin. Rennosti vaan ilman turhaa stressiä! Ja hyvä niin.

Loppuviikosta aloin puuhailemaan uuden projektin parissa vähän tutkimustyyppisiäkin hommia. Pari päivää mennyt lueskellen kompostoinnista, viherkatoista ynnä muista kivoista ja mielenkiintoisista jutuista. Olen koonnut ja tiivistänyt tietoa. Paljon vaikeasti ymmärrettävää tekstiä, mutta sanasto juuri sitä mitä ehkä olisi kiva käyttää tulevaisuudessakin. Jee. :)

Toimistohommaaaaa

 Harkkapaikalla aloitti viimeviikolla uusi harjoittelija amerikasta ja tällä viikolla olen vasta alkanut tutustua häneen paremmin. Koska hän puhuu englantia äidinkielenään, niin on ollut kiva kun hän on auttanut kielioppivirheiden selvittelyissä ja auttanut etsimään hukassa olevia sanoja. Meillä on ollut tosi mukava viikko!

Perjantain erittäin tärkeä to do -lista

Fiilikset omasta hyödyttömyydestä ovat hiljalleen lähteneet johonkin aivan muuhun suuntaan. Kun päivä päivältä löytää paremmin sanoja ja ymmärtää muiden puhetta paremmin, niin oleminen on helpompaa ja tuntuu että on oikeasti hyödyksi. En käsitä miten positiivinen meininki tuolla toimistolla onkaan! Jengi vaan antaa hyvää palautetta ja on iloisina, vaikka itsestä tuntuisi, ettei osaa mitään. :D Oikea meininki.

Niin, viikonloppu vihdoinkin. Aion nukkua pitkään, lähteä lauantaina kaupungille seikkailemaan ja tapaamaan täällä tapaamaani uutta tuttua. Sitten aion työstää ekaa täällä mieleen tullutta biisinalkua! Käytössä vain kitara, vaikka maniskaa onkin kova ikävä. Ei ole tullut vastaan, ei edelleenkään...

Mutta jee, suunnitelmissa monia juttuja. Toivottavasti ehdin toteuttaa mahdollisimman monen niistä ja toivottavasti ehdin kertoa niistä täälläkin. Kirjoittelen myöhemmin ainakin aiheista:
- Kierrätysjuttujen / jätehuollon erot Suomen ja Irlannin välillä
- Hassut huomioni täällä ollessani
- Yks päiväni kuvina
- Irlantilainen koti

Hih, heips ja palaillaan taas!