"Mikä on hyvän työilmapiirin resepti" ja muut alkuviikon pohdinnat

Ilmapiiri ainakin tässä työyhteisössä jossa olen päivittäin on kyllä mahtavin mitä olen koskaan kohdannut. Jotenkin juuri sellainen kannustava, reilu, rento ja avoin. Mietin vaan että onkohan tällainen meininki jokaisessa irkkulaisessa työpaikassa? Ainakin ihmiset on yleisesti ottaen täällä tosi mukavia ja auttavaisia, joten en epäile vaikka meininki muissakin työyhteisöissä olisi samaa luokkaa.

Olen mietiskellyt, että mikä on tuollaisen terveen työyhteisön resepti? Ainakin juurikin sellainen avoimuus, auttavaisuus ja juurikin nuo jutut joita olen aistinut toimistolla: kannustava ja reilu meininki. Kun asioista puhutaan, niin homma pysyy oikeissa urissa. Kun kaikki auttaa kaikkia ja hommat hoidetaan rennosti, niin ilmapiiri pysyy vissiin sitten terveen hyvällä tasolla, eikä riitaiselle ilmapiirille jää tilaa. Ehkä salaisuus piilee herkuissakin? On hauska kun paikan pääpomo saattaa pätkähtää toisesta huoneesta lätkäyttäen keskelle touhujamme jotkut leivosten jämät todeten vain, että: kokouksesta jäi parit tällaset, syökääpäs pois. Hmm, tai ehkä irkkulaisten esi-isät on oikeasti sellaisia leppoisia hyvän onnen menninkäisiä.. emminä tiiä!

Mutta joka tapauksessa, ollaan tosiaan päästy toisen harjoittelijan kanssa tutustumaan muihinkin osioihin täällä keskuksella. Pääasiassa päivät kuluu toimistolla haeskellen tietoa ja suunnitellen tai tehden työpajoja, mutta välillä ollaan päästy tosiaan katsomaan vähän muidenkin osioiden toimintaa. Olin silloin aikoja sitten tsekkaamassa huonekalupuolen juttuja ja postasin puupalikoiden leikkelystä kuvia. Tuossa alkuviikosta bongasinkin sitten valmiin Keijuoven jonka tekemisessä olen ollut mukana!! Ujuj. Kyllä kelpaa keijun olla.

Valmis keijuovi

Maanantaina päästiin vilkaisemaan vaatepuolen touhuja. Oltiin oltu toisen harjoittelijan kanssa koko aamupäivä koneella, kunnes päästiin loppupäiväksi auttelemaan Halloween -koristeiden kanssa. Ja huh, onneks niin tapahtui, sillä molempien aivot meinasi sulaa tiedon etsimiseen koneen äärellä.

Läppärikeskittymä

Toinen harkkari leikkaa muottipalasta

Leikellen kulunut iltapäivä

Oli siistiä päästä seurailemaan ja auttelemaan vähän luovemmassa ympäristössä. Toimistolla kun meininki saattaa olla välillä tosi kiireistä. Tuolla vaate- ja muotipuolella taas aika vaan hujahtaa mukavasti kun saa keskittyä johonkin käsillä tekemiseen. Ilmapiiri on kans tosi leppoisa, radio soi koko ajan taustalla ja jutut liitelee musiikin ja muun kivan ympärillä. Tällä viikolla yhdelle vaatepuolen työntekijälle kävi ilmi mun musiikkihommat ja nyt melkeimpä koko työyhteisö on päätynyt kuuntelemaan Tuulikki Teen biisejä. Ja kehuja on sadellut. Mutta minä se vain hissukseen ja rauhakseen otan niitä edelleen vastaan. Tyynen viileästi vaan.

Kyllä sitä on tässä oppinut hiukan siitä, että sitä on enemmän juurikin käytännön tekijä ja motivaatiota ruokkii se jos pääsee tekemään luovia juttuja. Jos mietin noita muutamaa viimeisintä työpäivää enimmäkseen koneella tietoa etsien, niin verrattuna tuommoiseen luovaan tekemiseen on tehokkuus ollut ihan eri luokkaa. Tuntuu että koneella töitä tehden saan aikaiseksi tosi hitaasti ja vähän, mutta kun tekee käytännöllisempää hommaa, niin on enemmän sellainen olo että on tehnyt jotain, sillä näkee selkeän tuloksen heti edessään.

Nyt kun reissun puoliväli häämöttää, niin on jo melko helpottunut fiilis. Selvisin kulttuurishokin tyyppisestä tilasta ja fiiliksistä. Olen tajunnut miten paljon samaan aikaan tykkään olla täällä, mutta samaan aikaan kaipaan takaisin kotiin. Muutamana viime yönä olen nähnyt unia liittyen Suomeen. Yhdessä unessa olin palannut kämpille, toisessa olin jonkun puolitutun suomalaisperhen talossa kyläilemässä. Hmm, vaikka jollain tavalla täällä onkin stressaavaa, niin uniin se stressi ei ole päässyt, vaikka joskus kotopuolessa olisikin käynyt niin. Aika jännä, ehkä se on tuo alussa mainitsemani leppoisa ja hyvä meininki irkkujen keskuudessa. :)

Odotan jo viikonloppua innoissani, sillä äippä ja iskä saapuu tänne kyläilemään. Tuliaistoivelistalla mm. ruisleipää, lisävillasukat ja muutama lisävaate. Kerkeän myös vihdoin viikonloppuna käydä hakemassa yhdet konserttiliput ja paljon on aikaa muutenkin seikkailla. Sain maanantain töistäkin vapaaksi, jotta voin viettää aikaa porukoiden kanssa.

Nyt alan vaipuilemaan pikkuhiljaa iltaan. Huomenna tulossa taas päivä koneen ääressä, joten tämäkin rötkäle jolla tätä tekstiä kirjoittelen menee kohtapuoliin kiinni. Saas nähdä mitä jaksan tänne kirjoitella. Ainakin yks kuvasarja ois tuloillaan ehkäpä. Palataan!